keskiviikko 5. toukokuuta 2021

Erityinen luontosuhde, onko sitä ja mitä se on

Kirjoittaja Jukka-Pekka Jauhiainen on maaseudun kehittämisyhdistys
Etpähän toiminnanjohtaja ja maanviljelijä Hollolasta. Hän saattaa ajella
moottoriveneellä palaveriin Vääksyyn ja viihtyy myös Lapissa niin
suksilla kuin kalassa.

Minulta pyydettiin helmikuussa blogiteksti Vesijärvisäätiön Vesiposti-blogiin. Aiheen saisin varata kohtuullisen vapaasti, kunhan se liittyisi jotenkin vesistöihin, vesistökunnostukseen, luontoon tai luontosuhteeseen. Lupasin palailla asiaan myöhemmin kevään aikana, kunhan alkuvuoden työkiireet hellittäisivät ja aurinko alkaisi lämmittämään niin ympäröivää luontoa kuin kirjoittajan ajatustoimintaa.  

Kirjoituspyyntö sai minut pohtimaan tarkemmin luontosuhdetta:  mitä se on, miten eri ihmisten ja ”alueiden” luontosuhteet eroavat toisistaan ja onko jollain väestö- tai ammattiryhmällä erityinen luontosuhde verrattuna muihin?  

Oman käsitykseni mukaan luontosuhde sisältää kaikki ne asenteet ja arvot, joita ihminen luontoon liittää. Luontosuhde ei ole tämän vuoksi koskaan pysyvä ja muuttumaton, vaan se muuttuu elämän varrella. Luontosuhteen perusta muodostuu lapsuudessa ja siihen vaikuttavat voimakkaasti kulttuuri- ja ympäristö missä lapsi kasvaa, sekä lapsena koetut luontoelämykset. 

Pohtiessani omaa luontosuhdettani niin huomasin sen muuttuneen vuosien varrella.  Lapsuuteni keskeisiin luontoelämyksiin kuuluivat veneily, kalastus, marjastus, sienestys, sekä retkeily Lapin ja Pohjois-Norjan maisemissa. 

Aikuisiällä luontosuhteeni kehittymiseen ovat vaikuttaneet ainakin työ, perhe ja opinnot sekä yleisen elämänkokemuksen karttuminen. Omaa luontosuhdettani luonnehtisin käytännöllislähtöisen  humanistiseksi:  luonto tarjoaa minulle sekä elantoa, että henkistä virkistystä ja eheyttä. Tästä huolimatta vanhetessa ajatteluni on alkanut saamaan ekosysteemilähtöisiä vivahteita: ihminen on osa luontoa, eikä meillä ole varsinaista etuoikeutta luonnonjärjestyksessä. 

Luontosuhteen pohtiminen sai blogitekstipyynnön lisäksi alkunsa allekirjoittaneen pitkäaikaisesta työurasta erilaisten maaseudun kehittämishankkeiden parissa, sekä vapaa-ajalla harjoitetusta perhemuotoisesta maa- ja metsätalousyrittäjyydestä. Maa- ja metsätalousyrittäjyys on avannut silmäni sille työlle, jota maanviljelijät ja metsänomistajat tekevät paikallisesti luonnon eteen. Nämä pienet teot tai viljelymenetelmien muutokset eivät usein käy ilmi, mikäli seuraa pelkästään julkisuudessa käytävää keskustelua maa- ja metsätalouden ympäristövaikutuksista. Maataloudella, kuten kaikella taloudellisella toiminnalla on ympäristövaikutuksia, jotka ovat ainakin jollain tasolla negatiivisia. Lisäksi olen oppinut luonnon kanssa työskennellessäni, että ainoa varma asia on epävarmuus, eikä yksinkertaisia totuuksia yleensä ole. 

Omalla tilalla olemme pyrkineet kiinnittämään huomiota ympäristöasioihin talouden sallimissa rajoissa. Tehdyissä toimenpiteissä ei ole aina välttämättä ollut ajankäytännöllisesti tai taloudellisesti järkeä, mutta vastuu omasta lähiympäristöstä ja virkistysmahdollisuuksista on saanut meidät toimimaan. Vuosien varrella tilallemme on rakennettu mm. monivaikutteinen kosteikko, jolla pyritään vähentämään viljelyn aiheuttamia ravinne- ja kiintoainespäästöjä lähivesistöön. Kosteikon ja sen lähialueiden hoidossa pyrimme huomioimaan mahdollisimman hyvin luonnon monimuotoisuuden, sekä riistatalouden. Käytännössä tämä on tarkoittanut mm. avoimen niityn ylläpitoa niittykasveineen, sekä pienpetojen pyytämistä kosteikolta ja sen läheisyydessä sijaitsevalta linnustollisesti tärkeältä alueelta. Pienpetojen pyytämisessä tärkein yhteistyökumppani on paikallinen metsästysseura ja sen aktiivit. Viljelytoimenpiteissä pyrimme maksimoimaan talviaikaisen kasvipeitteisyyden, jolla ehkäistään ravinnevalumia.

Työurani aikana olen päässyt seuraamaan useita erilaisia hankkeita, joiden aihepiirinä on ollut ympäristönkasvatus, luonnon- ja ympäristönsuojelu, luonnonvarojen käyttö sekä ihmisten virkistysmahdollisuuksien parantaminen. Usein näissä hankkeissa on ollut osallisina erialaisia intressiryhmiä, joiden luontosuhteessa ja elämänkatsomuksessa on ollut havaittavissa huomattavia eroja. Joskus erot ovat näkyneet myös erilaisina konflikteina, intressiristiriitoina ja tilanteina, jotka ovat  hankaloittaneet tai ainakin vaikuttaneet hankkeiden toimintaan.

Lahden Vesijärvisäätiön toimintaa olen päässyt seuraamaan palkkatyöni kautta sen alusta lähtien. Säätiö on ollut useissa maaseudun kehittämisvaroilla toteutetun hankkeen hakijana ja/tai hankekumppanina. Yhteistä näille hankkeille ja toiminnalle on ollut se, että säätiö on onnistunut kokoamaan yhteen erilaisia toimijoita ja intressiryhmiä, joiden välisen yhteistyön syntyminen ilman välittäjäorganisaatiota olisi ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta. Säätiö on onnistunut saattamaan yhteen luonnon- ja ympäristönsuojelijoita, tutkimuslaitoksia, julkista hallintoa,  maanomistajia ja metsästyksen harrastajia. Usein näillä eri toimijoilla on ollut , ehkäpä siitä luontosuhteesta johtuvia,  erilaisia intressejä ja luontoon liittyviä ”moraalikäsityksiä”, jotka ilman säätiötä olisivat estäneet hedelmällisen yhteistyön. 

Vuosien työn jälkeen säätiön ja sitä ennen toteutettujen Vesijärviprojektien tulokset näkyvät järven ekologisen tilan parantumisena. Nykyään voidaan sanoa, että Vesijärvestä on muodostunut yli 140 000 asukkaan virkistyskeidas, joka tarjoaa alueen asukkailla ja matkailijoille ruumiin ja sielun ravintoa. ’

Vaikka Vesijärven kunto on parantunut takavuosista huomattavasti,  on meillä edelleen töitä tehtävänä järven suojelemiseksi. Tässä työssä vaaditaan meidän kaikkien pieniä ja joskus vähän suurempiakin ympäristötekoja. Yhtenä pienenä ympäristötekona voi vaikka liittyä Vesijärvisäätiön kummiksi ja antaa oman rahallisen panoksen vesiensuojelu- ja kunnostustyölle.

torstai 8. huhtikuuta 2021

Päijät-Hämeen Salpausselkä Geopark on ehdolla UNESCO-kohteeksi vesiteemalla

Kirjoittaja Kati Komulainen on Salpausselkä
Geoparkin toiminnanjohtaja ja asunut lähes
koko ikänsä järvien rantamaisemissa.

UNESCO Global Geopark -kohteet ovat yhtenäisiä maantieteellisiä alueita, joilla sijaitsee kansainvälisesti arvokkaita geologisia muodostumia. Suomen Salpausselät täyttävät tieteellisesti arvioiden kriteerin kansainvälisestä arvokkuudesta, ja meillä Päijät-Hämeessä selänteet ovat edustavimmillaan. Ne muodostavat täällä ainutlaatuisen jäätikköjokimuodostumien kokonaisuuden yhdessä pitkien, viuhkamaisesti pohjoiseen suuntautuvien harjujen kanssa. 

Päästäkseen edes ehdolle UNESCO Global Geopark -kohteeksi alueella on kuitenkin oltava muutakin kuin arvokasta geologiaa, näyttäviä maastonmuotoja ja kauniita maisemia. Jo hakuvaiheessa on toimittava samaan tapaan kuin UNESCOn geopark-ohjelmassa mukana olevat kohteet, joilla tulee olla mm. kestävän elämäntavan kasvatukseen ja kestävän matkailun kehittämiseen liittyvää toimintaa, hallinnoiva organisaatio sekä oma teema ja tarina. 

Kuudesta Päijät-Hämeen kunnasta (Lahti, Hollola, Heinola, Asikkala, Sysmä ja Padasjoki) koostuvan Salpausselkä Geoparkin läpileikkaavana teemana on vesi: maisemamme tunnusomaiset elementit ovat veden muotoilemia, vesi on keskeinen osa maisemaamme, ja alueemme on juomaveden lähde noin neljäsosalle suomalaisista. 

Salpausselät ja harjut ovat muodostuneet pääasiassa mannerjäätikön sulamisvesivirtojen kuljettamasta, lajittelemasta ja kerrostamasta sorasta ja hiekasta. Kapeat ja jyrkkärinteiset harjumme, kuten Heinolanharju, Pulkkilanharju ja Kelventeen harjusaari, ovat muistoina jäätikön tunneleissa ja railoissa virranneista sulamisvesistä. Salpausselät taas koostuvat suurelta osin näiden jäätikköjokien suulle, jäätikön reunan eteen vierekkäin kerrostuneista, laajoista ja paksuista suistoista eli deltoista.

Salpausselkien maastoissa ulkoillessa tai niitä seurailevia teitä pitkin ajellessa ei välttämättä tule ajatelleeksi, että maan alle kätkeytyy arvokas aarre: kymmenien metrien paksuiset sora- ja hiekkakerrokset suodattavat ja varastoivat alueellamme valtavan määrän hyvälaatuista pohjavettä. Alueemme kaikki vesijohtovesi saadaankin pohjavedestä.

Salpausselkä Geopark -alueella on yli 800 vähintään yhden hehtaarin kokoista järveä sekä lukuisa joukko pienempiä lampia. Ne ovat tärkeä, meille usein liiankin itsestään selvä osa jokapäiväistä elinympäristöämme. Pääkaupunkiseudun yli miljoonan asukkaan vesijohtovesi on lähtöisin eteläiseltä Päijänteeltä, mistä se kulkee kohti Helsinkiä pitkin 120 kilometrin pituista tunnelia.

Puhdas vesi on mittaamattoman arvokas luonnonvara, jonka suojeleminen on elintärkeää niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Salpausselkien väliin patoutuneen Vesijärven tarina on mielenkiintoinen osa Salpausselkä Geoparkin tarinaa, ja yksi alueemme vahvuuksista UNESCO-tunnustusta tavoitellessa. Pitkäjänteistä, esimerkillistä työtä järven kunnostamiseksi ja hoitamiseksi saamme ylpeinä esitellä maailmanlaajuiselle geopark-verkostolle. 


Lisätietoa Salpausselkä Geoparkista löytyy osana Visit Lahti -sivustoa: www.salpausselkageopark.fi. Salpausselkä Geoparkia voi myös seurata Facebookissa https://www.facebook.com/salpausselkageopark/ ja Instagramissa @salpausselkageopark.

Kuva: pinnan alta Vierumäen lähdepohjaisesta Valkjärvestä, Jari Ilmonen, Metsähallitus / Salpausselkä Geopark -hanke

tiistai 23. helmikuuta 2021

Yritykset luonnon keskellä

Kirjoittaja Ilkka Rotkon voi kohdata lähes
päivittäin Vesijärven rannoilla kävelemässä
kamera mukanaan.

Kiinnostus luonnossa liikkumiseen on kasvanut huippuunsa. Kiitos koronapandemian, kaikilla asioilla on kääntöpuolensa. Ikävä kyllä, on myös uutisoitu siitä, että luontoon heitetään roskia ja jätetään sieltä pois lähtiessä omat jäljet siistimättä. Seuraava luontoretkeilijä saa siis nähdäkseen ja koettavakseen roskia ja muuta luontoon kuulumatonta. 

 

Kun perehtyy Vesijärven likaamiseen historiaan, voi vain ihmetellä ihmisen toimintaa luonnon suhteen. Nykypäivänäkin, jokaisessa maailman kolkassa on alueita, joissa pilataan luontoa ja vesistöjä, vaikka ilman puhdasta vettä ei voi olla elämää. Kukaan ei voi uida tai onkia vesipullossa, saati lintu pesää tehdä ja kala kutea. 

 

Lahden seudun luonto alkaa lähes välittömästi kodin tai yrityksen ovesta ulos astuttaessa. 

Myös Vesijärven ja alueen muiden järvien, purojen ja jokien läheisyyteen on helppo päästä, mikä on aivan mahtava juttu kaikille asukkaille ja yritysten henkilökunnille. Ihmiset voivat virkistyä lähellä kotiansa. Vesijärvi ja lähijärvet ovat mitä parhaimpia henkireikiä kaikkina vuodenaikoina. Ehkä niiden arvo nyt, pandemian ansioista, huomataan paremmin. Vesijärven veden laatu on luonnolle, alueen ihmisille ja yritystoiminnalle tärkeä asia. Asukkaita Vesijärven ympäristössä on noin 150.000 ja yrityksiä noin 9000 kpl.  

 

Yritykset voivat tehdä vaikuttavia tekoja Vesijärven hyväksi. 

Vesijärvisäätiön kotisivuilla voit tarkastella sitä, millaiset yritykset ovat tukeneet Vesijärven hoitotoimenpiteitä ja petokalaistutuksia. Hienoa on, että siellä on tukijoita satojen miljoonien liikevaihdon yrityksistä aina mikroyrityksiin saakka. Jokaisen panos on tärkeä. Kaikilla yritystukijoilla on yhteinen tavoite, Vesijärven hyvinvointi ja sen kehittäminen, sekä alueen asukkaiden viihtyminen Vesijärvellä ja sen rantamilla.    

 

Yrityksille on tarjolla yhteistyötä, jolla on merkitystä meille kaikille. 

Vesijärvisäätiö tekee hienoa työtä, jonka hyödyt tulevat kaikkien asukkaiden sekä kaikkien alueen yritysten henkilökuntien kuin myös asiakkaiden iloksi. Vesijärvi ja lähijärvet tarjoavat ympärivuotisen virkistysmahdollisuuden asukkaille ja matkailijoille. Kaikenlainen tuki on tärkeää. Me, mono1.fi markkinointitoimistossa, olemme tehneet mikroyrityksenä yhteistyötä Vesijärvisäätiön kanssa useita vuosia. Kaiken aikaa syntyy uusia ideoita ja mahdollisuuksia yhteistyöhön Vesijärven hyväksi. 

 

Kiinnostaako Vesijärvi? 

Kuinka yritykset voisivat olla mukana Vesijärven hoitotoimenpiteissä ja vielä siten, että se hyödyttää yrityksen markkinointia, myyntiä, henkilökuntaa, asiakkaita ja lopulta myös yrityksen johtoa ja omistajia?  

 

Siinä on yritysjohdolle ja henkilökunnalle hyviä kysymyksiä.