torstai 8. huhtikuuta 2021

Päijät-Hämeen Salpausselkä Geopark on ehdolla UNESCO-kohteeksi vesiteemalla

Kirjoittaja Kati Komulainen on Salpausselkä
Geoparkin toiminnanjohtaja ja asunut lähes
koko ikänsä järvien rantamaisemissa.

UNESCO Global Geopark -kohteet ovat yhtenäisiä maantieteellisiä alueita, joilla sijaitsee kansainvälisesti arvokkaita geologisia muodostumia. Suomen Salpausselät täyttävät tieteellisesti arvioiden kriteerin kansainvälisestä arvokkuudesta, ja meillä Päijät-Hämeessä selänteet ovat edustavimmillaan. Ne muodostavat täällä ainutlaatuisen jäätikköjokimuodostumien kokonaisuuden yhdessä pitkien, viuhkamaisesti pohjoiseen suuntautuvien harjujen kanssa. 

Päästäkseen edes ehdolle UNESCO Global Geopark -kohteeksi alueella on kuitenkin oltava muutakin kuin arvokasta geologiaa, näyttäviä maastonmuotoja ja kauniita maisemia. Jo hakuvaiheessa on toimittava samaan tapaan kuin UNESCOn geopark-ohjelmassa mukana olevat kohteet, joilla tulee olla mm. kestävän elämäntavan kasvatukseen ja kestävän matkailun kehittämiseen liittyvää toimintaa, hallinnoiva organisaatio sekä oma teema ja tarina. 

Kuudesta Päijät-Hämeen kunnasta (Lahti, Hollola, Heinola, Asikkala, Sysmä ja Padasjoki) koostuvan Salpausselkä Geoparkin läpileikkaavana teemana on vesi: maisemamme tunnusomaiset elementit ovat veden muotoilemia, vesi on keskeinen osa maisemaamme, ja alueemme on juomaveden lähde noin neljäsosalle suomalaisista. 

Salpausselät ja harjut ovat muodostuneet pääasiassa mannerjäätikön sulamisvesivirtojen kuljettamasta, lajittelemasta ja kerrostamasta sorasta ja hiekasta. Kapeat ja jyrkkärinteiset harjumme, kuten Heinolanharju, Pulkkilanharju ja Kelventeen harjusaari, ovat muistoina jäätikön tunneleissa ja railoissa virranneista sulamisvesistä. Salpausselät taas koostuvat suurelta osin näiden jäätikköjokien suulle, jäätikön reunan eteen vierekkäin kerrostuneista, laajoista ja paksuista suistoista eli deltoista.

Salpausselkien maastoissa ulkoillessa tai niitä seurailevia teitä pitkin ajellessa ei välttämättä tule ajatelleeksi, että maan alle kätkeytyy arvokas aarre: kymmenien metrien paksuiset sora- ja hiekkakerrokset suodattavat ja varastoivat alueellamme valtavan määrän hyvälaatuista pohjavettä. Alueemme kaikki vesijohtovesi saadaankin pohjavedestä.

Salpausselkä Geopark -alueella on yli 800 vähintään yhden hehtaarin kokoista järveä sekä lukuisa joukko pienempiä lampia. Ne ovat tärkeä, meille usein liiankin itsestään selvä osa jokapäiväistä elinympäristöämme. Pääkaupunkiseudun yli miljoonan asukkaan vesijohtovesi on lähtöisin eteläiseltä Päijänteeltä, mistä se kulkee kohti Helsinkiä pitkin 120 kilometrin pituista tunnelia.

Puhdas vesi on mittaamattoman arvokas luonnonvara, jonka suojeleminen on elintärkeää niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Salpausselkien väliin patoutuneen Vesijärven tarina on mielenkiintoinen osa Salpausselkä Geoparkin tarinaa, ja yksi alueemme vahvuuksista UNESCO-tunnustusta tavoitellessa. Pitkäjänteistä, esimerkillistä työtä järven kunnostamiseksi ja hoitamiseksi saamme ylpeinä esitellä maailmanlaajuiselle geopark-verkostolle. 


Lisätietoa Salpausselkä Geoparkista löytyy osana Visit Lahti -sivustoa: www.salpausselkageopark.fi. Salpausselkä Geoparkia voi myös seurata Facebookissa https://www.facebook.com/salpausselkageopark/ ja Instagramissa @salpausselkageopark.

Kuva: pinnan alta Vierumäen lähdepohjaisesta Valkjärvestä, Jari Ilmonen, Metsähallitus / Salpausselkä Geopark -hanke

tiistai 23. helmikuuta 2021

Yritykset luonnon keskellä

Kirjoittaja Ilkka Rotkon voi kohdata lähes
päivittäin Vesijärven rannoilla kävelemässä
kamera mukanaan.

Kiinnostus luonnossa liikkumiseen on kasvanut huippuunsa. Kiitos koronapandemian, kaikilla asioilla on kääntöpuolensa. Ikävä kyllä, on myös uutisoitu siitä, että luontoon heitetään roskia ja jätetään sieltä pois lähtiessä omat jäljet siistimättä. Seuraava luontoretkeilijä saa siis nähdäkseen ja koettavakseen roskia ja muuta luontoon kuulumatonta. 

 

Kun perehtyy Vesijärven likaamiseen historiaan, voi vain ihmetellä ihmisen toimintaa luonnon suhteen. Nykypäivänäkin, jokaisessa maailman kolkassa on alueita, joissa pilataan luontoa ja vesistöjä, vaikka ilman puhdasta vettä ei voi olla elämää. Kukaan ei voi uida tai onkia vesipullossa, saati lintu pesää tehdä ja kala kutea. 

 

Lahden seudun luonto alkaa lähes välittömästi kodin tai yrityksen ovesta ulos astuttaessa. 

Myös Vesijärven ja alueen muiden järvien, purojen ja jokien läheisyyteen on helppo päästä, mikä on aivan mahtava juttu kaikille asukkaille ja yritysten henkilökunnille. Ihmiset voivat virkistyä lähellä kotiansa. Vesijärvi ja lähijärvet ovat mitä parhaimpia henkireikiä kaikkina vuodenaikoina. Ehkä niiden arvo nyt, pandemian ansioista, huomataan paremmin. Vesijärven veden laatu on luonnolle, alueen ihmisille ja yritystoiminnalle tärkeä asia. Asukkaita Vesijärven ympäristössä on noin 150.000 ja yrityksiä noin 9000 kpl.  

 

Yritykset voivat tehdä vaikuttavia tekoja Vesijärven hyväksi. 

Vesijärvisäätiön kotisivuilla voit tarkastella sitä, millaiset yritykset ovat tukeneet Vesijärven hoitotoimenpiteitä ja petokalaistutuksia. Hienoa on, että siellä on tukijoita satojen miljoonien liikevaihdon yrityksistä aina mikroyrityksiin saakka. Jokaisen panos on tärkeä. Kaikilla yritystukijoilla on yhteinen tavoite, Vesijärven hyvinvointi ja sen kehittäminen, sekä alueen asukkaiden viihtyminen Vesijärvellä ja sen rantamilla.    

 

Yrityksille on tarjolla yhteistyötä, jolla on merkitystä meille kaikille. 

Vesijärvisäätiö tekee hienoa työtä, jonka hyödyt tulevat kaikkien asukkaiden sekä kaikkien alueen yritysten henkilökuntien kuin myös asiakkaiden iloksi. Vesijärvi ja lähijärvet tarjoavat ympärivuotisen virkistysmahdollisuuden asukkaille ja matkailijoille. Kaikenlainen tuki on tärkeää. Me, mono1.fi markkinointitoimistossa, olemme tehneet mikroyrityksenä yhteistyötä Vesijärvisäätiön kanssa useita vuosia. Kaiken aikaa syntyy uusia ideoita ja mahdollisuuksia yhteistyöhön Vesijärven hyväksi. 

 

Kiinnostaako Vesijärvi? 

Kuinka yritykset voisivat olla mukana Vesijärven hoitotoimenpiteissä ja vielä siten, että se hyödyttää yrityksen markkinointia, myyntiä, henkilökuntaa, asiakkaita ja lopulta myös yrityksen johtoa ja omistajia?  

 

Siinä on yritysjohdolle ja henkilökunnalle hyviä kysymyksiä.