tiistai 9. kesäkuuta 2020

Tunnistatko jättipalsamin?

Kirjoittaja Miia Korhonen on Luontoturva ky:n
yrittäjä, joka tuntee vieraslajit espanjansiruetanasta
etelänruttojuureen. Lue lisää www.luontoturva.fi


Nyt on aika katsastaa oma lähiympäristö, löytyykö sieltä haitallisia vieraslajeja? Jättipalsami on varmaankin se yleisin, joka on Lahden ympäristössäkin levinnyt jo moneen paikkaan. Useilla ojan ja puron varsilla näkyy tätä kauniisti vaaleanpunaisin tai valkoisin kukin kukkivaa kasvia, joka viihtyy erityisesti kosteilla paikoilla. Jättipalsami on kaunis kukkiessaan ja sen takia se on meille puutarhankasviksi tuotukin. Siinä kävi kuitenkin niin, kuin useilla muillakin haitallisilla vieraskasveilla, että puutarhoista kasvi levisi luontoon ja on viihtynyt siellä erinomaisesti. Nykyään jättipalsami on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella.

Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa. Haitallisista vieraslajeista ja lainsäädännöstä tietoa www.vieraslajit.fi

On siis aika tarttua toimeen ja ryhtyä torjuntatöihin. Jättipalsamin kohdalla torjunta on periaatteessa helppoa. Muutama asia on hyvä tietää: Kyseessä on yksivuotinen kasvi, joka leviää siemenistä ja siemen on pari vuotta itämiskykyisenä maassa. Siementen pääsy maahan täytyy siis estää ja sehän tapahtuu kitkemällä, niittämällä tai vaikkapa peittämällä. Tätä tulee tehdä parin vuoden ajan. Kun estetään uusien siementen pääsy maahan, on jättipalsami torjuttavalta alueelta hävitetty. Hankaluus tulee siinä, että usein kasvi on jo levinnyt laajoille alueille.

Hyviä tuloksia on kuitenkin torjunnassa saatu Lahdessakin. Paras torjunta-aika on ennen kukintaa tai kukinnan alkuvaiheessa. Loppukesästä kasviin kehittyy siemenkodat, joista kasvi sinkoaa siemeniä parin metrin päähän ympäristöönsä ja silloin torjunta on jo myöhäistä sinä vuonna.

Lahdessa luonnonsuojelualueilla kitketyt kasvit on kasattu kitkentäpaikalle, tallottu tiiviiksi ja jätetty maatumaan. Torjuttavilla alueilla käydään kolme kertaa kesän aikana ja jos kasan päältä lähtee joku kasvi kasvuun voi sen nyppäistä pois. Vaihtoehtoisesti kitkentäjätteen voi viedä alueen jäteasemille.

Niitto on tehtävä mahdollisimman läheltä maanrajaa, koska katkaistu kasvi voi haarautua nivelkohdastaan ja jatkaa kasvua. Torjuntaa voi tehdä myös peittämällä, jolloin alueelle laitetaan keväällä esim. pressu estämään kasvin kasvua. Peitteen voi ottaa pois seuraavana kesänä ja tarkkailla nouseeko vielä jättipalsamia, yksittäiset kasvit voi kitkeä pois.

Vaikka jättipalsami on haitallinen vieraskasvi, tarvitsee sen torjunta maanomistajan luvan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti