torstai 2. huhtikuuta 2020

Ympäristöseurannalla turvataan järvien tulevaisuutta Asikkalassa

Kirjoittajista Terhi Ahava teki LABin opinnäytetyönä
Asikkalan järvien tilan seurantasuunnitelman.
Pia Haapea toimi työn ohjaajana. 

Valokuva Schroderus, J

Suomi on tuhansien järvien maa. Järvet ovat iso osa suomalaista kansallisidentiteettiä ja ne tarjoavat meille valtavan määrän erilaisia virkistymismahdollisuuksia, ympäri vuoden. Vedessä polskiminen, kalastaminen ja veneily ovat kesänviettoa parhaimmillaan ja järvien rannoilta löytyy tuhansien suomalaisten lomaparatiisit, joissa rasittunutkin mieli elpyy.

Tiesitkö että kunnilla on ympäristönsuojelulain asettama velvollisuus seurata alueillaan ympäristön tilaa? Säännöllisellä seurannalla voidaan saada tietoa järven tilan heikkenemisestä jo vuosia ennen kuin tilanne pääsee erittäin huonoksi. Tämä voi konkretisoitua esimerkiksi ihmisille ja eläimille haitallisena sinilevänä.  Kuten monessa muussakin asiassa, myös vesistöjen hoidossa ja haittojen ennaltaehkäisyssä on sitä parempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa asiaan puututaan. Tällöin myös kunnostaminen on huomattavasti helpompaa, nopeampaa ja halvempaa kuin todella kehnoon tilaan päässeen järven ennallistaminen.

Säännöllisen seurannan tärkeydestä huolimatta laissa ei määritellä tarkemmin vaatimuksia seurannalle, myöskään oppaita tai ohjeita seurantaan ei ole olemassa. Ainakin kuntatasolla tapahtuvan seurannan suunnitteleminen ja toteutus on siis täysin kunnan vastuuviranomaisen resurssien ja panostuksen varassa.

Järvet kutsuvat Asikkalaan

Asikkala on Päijät-Hämäläinen maalaiskunta, jonka väkiluku tuplaantuu kesäaikaan vapaa-ajanasukkaiden myötä. Mökkejä Asikkalassa oli vuoden 2018 tilastojen mukaan noin 4 200, joka on lähes saman verran kuin vakituisten asuntojen määrä (4000) (SVT 2019). Merkittävin syy Asikkalan suosioon vapaa-ajanasukkaiden keskuudessa on runsasjärvisyys. Asikkalassa on yhteensä noin 90 järveä ja yli 580 kilometriä rantaviivaa. Asikkalan keskustaajamassa sijaitsee myös Euroopan vilkkaimmin liikennöity sisävesikanava Vääksyn kanava. (Asikkala, 2020).

Asikkalassa on tehty lain velvoittamaan järvien tilan seurantaa 1970-luvulta lähtien, mutta seuranta on ollut melko sattumanvaraiselta niin tutkimuskohteiden kuin seurantatiheydenkin puolesta. Seurantaan päätyneet kohteet ovat valikoituneet tutkimuskohteiksi lähinnä silla perusteella, että vesistöjen alueella asuvat, myös vapaa-ajanasukkaat, ovat ilmoittaneet viranomaiselle huolensa vesistön tilasta. Järvien tilan seurannassa onkin ollut mukana jopa käytännössä umpeenkasvaneita järviä, kun taas toisaalta merkittäviäkin kohteita on saattanut jäädä kokonaan seurannan ulkopuolelle.

Asikkalan järvien seurantasuunnitelma

Asikkalan teetti LAB-ammattikorkeakouluun energia- ja ympäristötekniikan opiskelijalla opinnäytetyönä järvien vuosittaisen seurantasuunnitelman, jossa on eritelty kunakin vuonna vuorossa olevat tutkimuskohteet. Vaikka työn haasteita lisäsi puuttuva ohjeistus seurantasuunnitelman tekemiseksi, valmistui alkuvuodestavuonna 2020 seurantasuunnitelma, jossa luotiin kriteerit Asikkalassa tutkittaville järville ja tehtiin vuositasoinen suunnitelma seurannan toteuttamisesta.

Valintakriteereiden luominen onkin tärkeää, jotta saadaan rajattua seurantakohteiden määrä sellaiseksi, että ne ovat pienen kunnan toimesta mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi Asikkalassa on yhteensä lähes 130 mahdollista seurantakohdetta kun huomioidaan yksittäisten järvien lisäksi myös isompien järvien lahdet. Lopulliseen seurantaohjelmaan valittiin noin 50 kohdetta, mm. vesistöjen koon ja rantarakentamisen (eli oletetun virkistyskäytön) perusteella. Nyt tehty suunnitelma ajoittuu vuosille 2020 – 2029, mutta kiertävän syklin vuoksi sitä voidaan soveltaa myös tästä eteenpäinkin. 

Terhi Ahavan tekemässä opinnäytetyössä käydään läpi myös järvivesitutkimusten näytteenottomenetelmät, tutkittavat muuttujat sekä tulosten tulkintaa. Opinnäytetyön myötä Asikkalan järvien tilaa tullaan tarkkailemaan vuosittain yli kymmenessä kohteessa. Säännöllisen seurannan ja ohjeistuksen kautta tulosten vertailukelpoisuus tulee parantumaan huomattavasti. Vaikka työ on tehty Asikkalaan, sitä voi hyvin hyödyntää myös muiden kuntien järvien seurannan suunnittelussa. Mikäli järvien hyvinvointi ja ympäristöseuranta kiinnostavat, kannattaa käydä lukemassa koko opinnäytetyö osoitteesta theseus.fi.