keskiviikko 7. marraskuuta 2018

Tarina Lahdenpohjan kunnostuksesta

Kyläaktiivi, Mustojan alajuoksun suojeluyhdistyksen,
Matjärven suojeluyhdistyksen ja Vesijärven 
ystävien puheenjohtaja Risto Kauhala



Vuonna 2002 verkot limaantui, hauet oli selällään katiskassa happivajeen johdosta, rannat oli maatuneet ja kasvoi puita, veneellä ei meinannut päästä järvelle, pelto-ojat tulvi ja haki uusia uomia ja kuskasi kiintoaineet järveen.

Tällainen oli tilanne Hollolan puolella Vesijärven Lahdenpohjassa.

Koin ”herätyksen”, että jotain pitäisi tehdä. Otin yhteyttä Juha Ketoon Lahden Seudun Ympäristöpalvelussa. Heillä oli meneillään Vesijärvi II projekti ja se kaipasi kunnostuskohteita. Tästä alkoi Lahdenpohjan kunnostus. Perustettiin Mustojan alajuoksun suojeluyhdistys, laadin kokonaissuunnitelman, rakennettiin laskeutusallas, ruopattiin Mustojan suu sekä putkitettiin Mustojaa. Sitten tuli tauko, kun ei ollut rahoittajaa.

Vuonna 2008 perustettiin Vesijärvisäätiö ja olinpas heti yhteydessä valittuun ohjelmajohtaja Heikki Mäkiseen. Hänhän innostui heti yhteistyöstä.  Lahdenpohjan kunnostus alkoi toden teolla ja siihen lisättiin myös Matjärven valuma-alueen ja järven kunnostus.  

On ollut ilo olla mukana kolmen yhdistyksen vetäjänä toteuttamassa ko. alueelle noin 20 kosteikkoa ja laskeutusallasta, peltojen läpi virtaavan ojan putkitusta noin 1,2 km, rannan kunnostusta noin 1 km matkalta ym. Lisätietoa löytyy www.vesku.net.

Tämä kaikki ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman Vesijärvisäätiön tukea osarahoituksen muodossa osassa kohteista. Säätiön aktiivinen mukaantulo loi myös talkoohengen, saimme näkyvyyttä toimillemme paikallislehdissä ja alueuutisissa. Muutkin rahoittajat innostuivat tulemaan mukaan, mikä mahdollisti koko hankkeen toteutuksen.

Nyt Lahdenpohja voi hyvin. Tämä on osoitus yhteistyön voimasta ja yhteen hiileen puhaltamisesta. Tarvittiin jämäkkä sitoutunut vetäjä, aktiivisia talkoolaisia, rahoittajat, osaavat urakoitsijat, hyvä yhteishenki, luottamukselliset suhteet viranomaisiin ja hieman tuuria olla mukana oikeaan aikaan.
Vesijärveltä löytyy vielä monia kunnostuskohteita ja toivonkin, että niihin löytyy toteuttaja ja rahoitusta, jos kuvaamani muut tarvittavat elementit ovat hanskassa.

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Ihmisen ja luonnon yhteiselämää Vesijärvellä


Pertti Hietamies on mm. Vesijärven kummi, muusikko ja yhteislaulutapahtumien vetäjä. Ritva taas maalaa, ja hänen taulujensa aiheena on usein luonto.

Ihminen on osa luontoa, mutta nykyihmiseltä saattaa välillä kadota tämä yhteys. Luontoelämän seuraaminen on jäänyt vähäisemmälle. Monet kaupunkilaiset liikkuvat luonnossa ja havainnoivat sitä ahkerasti. Saamme luonnosta energiaa, terveyttä ja ravintoa. Tosin ravinnon saantikin on nykyihmiselle sitä, että mennään markettiin ostoksille.

Tänä syksynä puhuttiin paljon sadon vähäisyydestä. Jopa ruokapulasta. Tämä varmasti herättelee meitä ihmisiä ajattelemaan ympäristöä ja kaikkea sitä, miten elämme. Se onkin kovasti tarpeen, jotta vielä ehditään korjaamaan ilmastoa.

Olemme seuranneet Vesijärven ja erityisesti Lahden Ruoriniemen elämää läheltä Ankkurista jo muutaman vuoden ajan. Ankkurin asuntoalue on harvinainen luontoympäristö: keskellä kaupunkia, järven rannalla. Vesijärven kummina olen luonnollisesti seurannut myös vesistön tilannetta ja kehitystä, sekä ollut monessa toiminnassa mukana viime vuosina.

Useana keväänä olemme saaneet olla mukana ideoimassa Vesijärviviikon sisältöä. Musiikkia ja taidetapahtumakin on ollut ohjelmassa. On hienoa havaita suuri innostus ja kiinnostus Vesijärven hoitoasioihin. Toiminnassa on mukana todella laaja porukka. Tuloksia on saavutettu yli odotusten. Vesijärven kunnostusurakka tuloksineen herättää jo kansainvälistä huomiota.

Miltä elämä näyttää luonnossa rannalla asujan silmin

Nykyisinä ankkurilaisina olemme vaimoni kanssa innostuneet tarkkailemaan aamukävelylenkeillä rikasta luontoympäristöä. Lenkkimme on suuntautunut useimmiten Ruoriniemen päähän. Siellä on upeaa peruspuustoakin vielä jäljellä. Mahtavia lintukonsertteja saa kuulla kevätaamuisin. Mustarastaat dominoivat, mutta monia muitakin kuulee, mm. satakieliä. Laulupuut ovat saaneet väistyä rakentamisen alta liian usein. Onneksi tänne on jäänyt tilaa luonnolle. Onkin jäänyt mieleen lintuharrastajilta kuulemani lintulajien määrä: Lanun puiston ja Ruoriniemen alueella arvioidaan olevan yli 120 lintulajia.

Erikoisen hellyttävä ilmiö tuli vastaan kevätaamuna. Ketunpoikanen otti aamuaurinkoa rinteen portaalla. Ketuilla on Ruoriniemen kärjessä otolliset oltavat keväisin, kun linnut pesivät ja munaruokaa on helposti tiedossa.

Joutsenparin pesintä tänä keväänä Teeluodolla

Vahvana luontoilmiönä voidaan pitää alueen ja kauempaa tulleiden bongareiden suojeleva ja sosiaalinen käytös Teeluodon joutsenperheen pesinnän yhteydessä.

Heti vapun tietämillä alkoi joutsenpari puuhata pesää. Edelliskesänä menivät pesäpuuhat kiville, kun pesintärauhaa ei ollut. Nyt aamulenkkeilijät pitivät huolta, että pesintärauhaa saatiin.  Teeluodon sillalle pyydettiin puomia ympäristötoimistolta. Useat henkilöt olivat ottaneet yhteyttä toimistoon heti kun pesänteko alkoi. Tämä selvisi, kun aamu toisensa jälkeen samoja ihmisiä jäi keskustelemaan pesinnästä vastarannalle. Siinä olivat bongarit, lenkkeilijät ja valokuvaajat putkineen kuin katsomossa, ”kivikilpikonnien” suojissa. Mekin olimme useana aamuna tunnin ja toistakin kuulemassa ja näkemässä ihmeellistä luontoa. Kun päästiin lähelle juhannusta, pesästä oli pyrähtänyt vesille viisi reipasta poikasta.

Kaupungin ympäristötoimistolle kuuluu iso kiitos ripeästä toiminnasta, samoin kaikille meille, jotka osaltamme edistimme pesintärauhan säilyttämistä. Tämä pesintätulos osoittaa, että ihmisellä voi olla hyvä ja toimiva suhde luontoon, vaikka kaupungissa elämmekin. Tässä Ruoriniemen alueella on luonto lähellä, saamme oikeastaan elää sen keskellä.

Noissa aamukeskusteluissa tuli usein esille ihmisen tekemä iso hiilijalanjälki. Superpositioperiaate, kaikki vaikuttaa kaikkeen, on helpompi tajuta kun seuraa vesistöjen, linnuston ja muun elämän muuttumista ja jopa väistymistä ihmisen tieltä. Jokaiselle jää omakohtaista tehtävää edistää pyrkimyksiä puhtaamman luonnon puolesta.

Nyt olemme siinä vaiheessa ympäristömme kanssa, että jokaisen toimenpiteet ovat tärkeitä. Parasta kummityötä on saada ihmiset havaitsemaan mitä asioita voimme tehdä kohdallamme. Ja näitä tehtäviä on jokaiselle, kun vain käymme niihin käsiksi. Vesijärvi-tapahtumien kautta monista tärkeistä asioista nousee keskustelua, joka muuttuu teoiksi.

Toivotamme Ritvan kanssa kaikille Vesijärven parissa touhuaville ihmisille parahinta syyskautta ja hyviä ideoita Vesijärven ja luonnon puolesta.


1. kuvalinkki: Ritva Hietamiehen maalauksia
2. kuvalinkki: Pertti Hietamiehen valokuvia linnuista

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Yläjuoksulla asiat kuntoon - Vesijärvi on kilpailuetumme ja alueemme voima

Kirjoittaja Pekka Kotiaho on yritysjohtaja, kunnallispäättäjä
ja kansainvälisesti vaikuttunut luontopalveluiden kuluttaja.


Lahden seudun ja Päijät-Hämeen viehätys kumpuaa luonnosta ja sen rauhasta. Tänä kuumana kesänä järvet ovat olleet meille vilvoituksen lähteenä, erityisesti ne, joita levä ei ole hallinnut. Voi olla, että tällaiset nautinnolliset kesät vain yleistyvät.  Tällöin meille Lahdessa ja Hollolassa korostuu Vesijärvi virkistyksen lähteenä. Alueemme kilpailukyvylle on siis ensiarvoisen tärkeää, että vuosia Vesijärven paranemisen eteen tehty työ jatkuu. Yhdessä järven kehityksen ymmärryksen lisäämiseksi tehtyä työtä on jatkettava.

Tuon työn vaikutukset tulevat yläjuoksulta, yläjuoksulta niin veden virtaamisessa järveen kuin päätösten tekemisessä järven kunnon tutkimisen rahoituksesta sekä omista kulutustottumuksistamme.
Jo nyt Vesijärvi-säätiöön on kumuloitunut ainutlaatuinen tieto järven edesottamuksista meidän ihmisten vaikuttaessa järvisysteemin toimintaan. Tässä kuin muussakin tutkimuksen ja tieteen tekemisessä taitaa olla niin, että aluksi luulemme tietävämme jotain, mutta työmme kautta opimme tuntemaan ainakin osan siitä, mitä emme tiedä. Tilanne on siis huomattavasti parempi kuin se, että emme tiedä, mitä emme tiedä. Kunpa kertynyttä tietoutta ja aineellisia oikeuksia käytettäisiin tehokkaasti ja hyödynnettäisiin laajasti! Niillähän voisi jopa tienata uutta rahaa tutkimukseen!

Ymmärrämme, että järveen virtaava vesi pitää hallita jo yläjuoksulla, jotta järven ja sen alajuoksun kunto kohenee. Näin tehden kannamme myös vastuuta Itämeren tilasta vaikuttamalla yläjuoksulla Vesijärveen, kohentamalla rakkaan järvemme tilaa. Ajattelemmeko tätä usein? Olisi syytä, sillä näin paikallisesti tehtävä työ kytkeytyy kansallisiin ja kansainvälisiin ponnistuksiin. Tekemällä työtä täällä Päijät-Hämeessä osallistumme siis naapureidemmekin elämän laadun parantamiseen. Aika hienoa, vai kuinka?

Toisaalta myös Vesijärven kehittämistyön intensiteetti ratkaistaan yläjuoksulla, siellä, missä rahoituksesta päätetään. On lyhytnäköistä edes kyseenalaistaa rahoitus. Sitä järveä ympäröivien kuntien täytyisi vain kasvattaa. Rahoituksesta on siis huolehdittava päätöksenteon yläjuoksulla. On saatava kaikkien Vesijärvisäätiön toimintapiirissä olevia järviä ympäröivien kuntien sekä virkakoneisto että poliittiset päättäjät valtuustoissa ja kunnanhallituksissa pitämään itsestäänselvyytenä, että jokainen Vesijärven kunnon parantamiseen varattu euro on sijoitus. 

Sijoituksen tuntee siitä, että se tuo itsensä takaisin moninkertaisesti alueellemme. Onhan järvi vetovoimatekijä ja vesiväylä, joka ei saa puuroutua meriemme tavoin lämpimänäkään kesänä.
Meille suomalaisille järvet ja puhdas vesi ovat ehkä liiaksi itsestäänselvyys. Vaan näin ei ole niille, jotka saamme maahamme vierailulle puhtaan luontomme vuoksi. Heitä tulee olemaan moninkertaisesti nykyiseen verrattuna.

Olemme siis kukin yläjuoksulla päättäessämme, kuinka vettä ja järveä käytämme ja keitä päättäjiksi valikoimme. Älkäämme lutratko vettä. Vaatikaamme vesilaitokseltamme, että hanoista tuleva vetemme pesee tehokkaasti saippuan pois, mitä se ei nyt tee verrattuna vaikkapa Etelä-Savon vesiin. Näin saamme veden kulutuksen pienemmäksi ja suurempi osa per lurjus pääsee virtaamaan puhtaana ja käyttämättömänä pohjavetenä Vesijärveen.

Jatketaan siis yhdessä Vesijärvemme eteen tehtävää työtä. Tähän on kiinnostusta ja halua, olihan kesäkuussa Sibeliustalossa tupa täynnä Vesijärvisäätiön ja alueemme Rotary-klubien yhdessä järjestämässä keskusteluillassa. Keskitetään voimamme ja annetaan asiantuntijoille rahoitus ja työlle teho ja pitkäjänteisyys. Luonto jaksaa aina yllättää, eikä tunne hyppäyksellisiä muutoksia. Siksi sen kanssa työskentely onkin niin antoisaa.

Kiitos tehdystä työstä ja voimia tulevaan. Tuetaan työtä aidosti ja jatkuvasti.   

keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Vesijärvi, asukkaiden virkistyskeidas myös tulevaisuudessa

Kirjoittaja  Päivi Rahkonen on Hollolan kunnanjohtaja
ja luontoelämysten suurkuluttaja.


Kesä 2018 on ollut poikkeuksellinen ja monin tavoin herättävä. Tähän saakka olemme voineet ohittaa olan kohautuksella erilaiset tulva-, myrskytuho-, metsäpalo- ja satovahinkokuvat eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa. Viime vuosien viileinä kesinä Itämeren sinilevätilannekin on näyttäytynyt haltuunotetulta.

Tämän kesän jälkeen kaikki on toisin. Yht´äkkiä kaukaisemmiksi koetut ongelmat ovatkin lähellä ja näyttävät koskettavan myös meitä. Sinilevätilanne ei ole ohi, se on todellisempaa kuin koskaan aikaisemmin.

Ongelmia on vaikea enää ohittaa tai olla ajattelematta. Ne ovat nyt aidosti iholla ja vaativat uudenlaista otetta vastauksien löytämiseksi. Todellisten tekojen odotukset ovat suorastaan käsinkosketeltavissa.

Yksi sellainen on työ Vesijärven eteen. Sitä on tehty nyt jo kymmenen vuotta. Vesijärvi on alueen asukkaiden keskeinen virkistyskeidas ja -paikka ja sitä se tulee olemaan myös tulevat vuosikymmenet ja-vuosisadat, mikäli me emme sulje silmiämme, vaan kannamme siitä oman vastuumme. Siksi myös Hollolan kunta on mukana tässä työssä.

Kuormittuneiden järvien kunnostustyö on pitkäjänteistä ja hidasta – näin ollen epäkiitollista ja helposti unohdettavaa, näkymätöntä. Juuri siksi Vesijärvisäätiön rooli on ollut korvaamaton; tarvitsemme lipun kantajan ja esillä pitäjän - omatunnon äänen - että muistaisimme.

Työtä Vesijärven ja keskeisten vesistöjemme ja ilmastonmuutoksen vastustamisen eteen on tehty ja sitä täytyy tehdä edelleen, uutterasti ja määrätietoisesti. Tässä työssä ei riitä, että sitä tehdään ”viran puolesta” – ponnisteluihin tarvitaan kaikki, joka ikinen; kukin mahdollisuuksiensa mukaan joko toimimalla talkoolaisena tai lahjoittajana, viestinviejänä tai lipunkantajana.

Miten Sinä voit olla mukana tässä työssä?

keskiviikko 15. elokuuta 2018

Yhteiskuntavastuuta ja talkootyötä Vesijärven hyväksi


Kirjoittaja Timo Laine on Vesijärven
maisemissa viihtyvä kesäniittotalkoolainen

ja OP Päijät-Hämeen toimitusjohtaja


Lahteen muuttaessani 90-luvun loppupuolella minulle oli suuri iloinen yllätys huomata miten hieno luoto harjuineen ja vesistöineen kaupunkia ympäröi. Seutukuntaa aiemmin tuntemattomana olin jotenkin mieltänyt Lahden teollisuuskaupunkina, jossa luontoelementit olivat vähän sivuroolissa.  Aika pian tänne muutettuamme hankimmekin perheelle kesämökin saaresta Etelä-Päijänteeltä. Sekä Päijänne että Vesijärvi tulivat näissä maisemissa veneillessämme varsin tutuksi.

Vuosi oli 2005 tai 2006 kun jossain Teollisuusseuran tapahtumassa kuulin ensimmäisen kerran Jouko Kempin kertovan, että Vesijärven tila on taas lähtenyt huonompaan suuntaan ja järvi vaatisi pikaisesti määrätietoisia kunnostustoimenpiteitä.  Jouko kertoi ajatelleensa, että Lahden Teollisuusseuralla voisi olla rooli kunnostustoimenpiteiden järjestämisessä ja että mukaan talkoisiin pitäisi saada mukaan asian omakseen tuntevia päijäthämäläisiä yrityksiä/yhteisöjä. Suunnitelmat vietiin määrätietoisesti maaliin ja niin Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö perustettiin vuonna 2007 edistämään Vesijärven ja Lahden seudun muiden järvien hoitoa.

Itse ostin ajatuksen Vesijärvisäätiöstä ja siihen mukaan lähdöstä alusta alkaen. Päijät-Hämeen Osuuspankin perustehtävään kuuluu edistää omistaja-asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Paitsi liiketoimintarooli perustehtäväämme kuuluu siten myös yhteisöllinen rooli mitä Vesijärvisäätiön toiminta mitä suurimmassa määrin edustaa. OP Päijät-Häme onkin alusta lähtien ollut yhtenä päätukijana tukemassa Vesijärvisäätiön toimintaa niin taloudellisesti kuin muunkin toiminnan kautta. Osana Suomi 100 juhlavuotta annoimme henkilöstöllemme mahdollisuuden käyttää palkallisen työpäivän hyväntekeväisyyteen. Yhtenä talkootyökohteena oli Vesijärvi-työ ja henkilöstömme osallistuikin varsin aktiivisesti erilaisiin talkootehtäviin messutyöstä erilaisiin konkreettisiin järven kunnostustehtäviin.

Vesijärvisäätiön toimesta aikaansaatujen aktiivisten kunnostus- ja hoitotöiden ansiosta Vesijärven tila tällä hetkellä olennaisesti parantunut. Järvi vaatii kuitenkin jatkuvaa huolenpitoa myös tulevaisuudessa. Vastuu Vesijärven tilasta jälkipolville on meillä kaikilla päijäthämäläisillä – niin yrityksillä, yhteisöillä kuin yksityishenkilöilläkin.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Vesijärvisäätiön itsenäisyys haluttiin turvata

Heikki Hakala oli Vesijärvisäätiön
perustamistoimikunnan puheenjohtaja
  
Ajatus Vesijärvisäätiöstä syntyi yhtä aikaa kahdessa eri paikassa.

Lähtökohtana oli se, että Vesijärvi II -hanke oli päättymässä. Sen loppuraportissa todettiin, että hoitotoimenpiteiden vähentämisen seurauksena järven veden laatu oli alkanut uudelleen heiketä. Etelä-Suomen Sanomat teki asiasta jutun ja pääkirjoituksen.

Lahden kaupunki oli laatimassa talousarviota, jossa ankeasta taloustilanteesta johtuen suunniteltiin järven hoitoon suunnatun rahoituksen oleellista pienentämistä. 

Samoihin aikoihin Esan kirjapainon toimitusjohtaja Jukka Ottela oli pyytänyt päätoimittajalta ehdotusta siitä, miten Etelä-Suomen Sanomat voisi profiloitua jonkin merkittävän paikallisen asian eteenpäin viejänä.

Oli alkukesä 2005 (muistaakseni). Esan kirjapaino Oy:n johtoryhmä oli pitämässä kesäistä kokoustaan ja virkistäytymässä eteläisellä Päijänteellä M/S Elbattarella. Nautimme kannella ihanassa kesäillassa mainiota muikkuateriaa, kun kesken kaiken huudahdin: VESIJÄRVI! Ryhmä katsoi minua hieman säälien, että maantieto on Heikiltä pahasti hukassa. He vastasivat: Päijänne!

Sanoin, että kyse ei ollut virheellisestä paikannuksesta. Olin vain saanut idean siitä, mikä voisi olla se asia, jonka puolesta lehti voisi ryhtyä työskentelemään. Vesijärvi huuhtelee Lahden, Hollolan ja Asikkalan rantoja. Se siis kattaa merkittävän osan Lehden ydinlevikkialueesta. Järvellä on suuri virkistysmerkitys ja järven kunto koskettaa suoranaisesti todella suurta joukkoa ihmisiä. Se ei ole luonteeltaan poliittinen hanke, joka voisi jakaa ihmisten mieliä. Järven kunnostamista vastaan kenelläkään ei ole mitään vastaan sanomista. Tiedossa on myös, että Lahden kaupunki ei katso omien voimavarojensa riittävän järven kunnossapitoon. Kaikki edellytykset merkittävän hankkeen perustamiselle olivat olemassa.

Pari päivää tämän retken jälkeen Teollisuusseuran silloinen puheenjohtaja, Kemppi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jouko Kemppi tulee luokseni toimitukseen. Hän on leikannut lehdessä olleen pääkirjoituksen talteen ja kysyy, mihin toimiin pitäisi ryhtyä.

Käymme asiasta innostuneen keskustelun ja päätämme ryhtyä selvittämään asiaa. Jo tässä vaiheessa ajatuksissa on, että järven kunnostamiseen tulee saada julkisen rahoituksen rinnalle yksityistä rahoitusta.

Ryhdymme selvittämään, millaisia järvisuojeluhankkeita Suomessa on käynnissä. Selvitystyössä meitä avustaa Pekka Koivisto. Myös Vesijärven kunnostamistyössä ansioitunut limnologi Juha Keto on mukana. Perehdymme Tuusulanjärven, Säkylän Pyhäjärven ja Hiidenveden kunnostamiseen. Valitettavasti saamamme kokemukset eivät ole erityisen rohkaisevia. Kunnostustyötä ei ole päästy tekemään toivotulla tavalla, rahoitus on ollut katkonaista ja tulokset ovat olleet vaatimattomia.

Meille selviää, että Vesijärvi I -hanke on ollut tässäkin vertailussa erinomainen. Hoitokalastuksen ja kaislikkoniittojen avulla järven veden laatua saatiin parannettua. Vesijärvi II -hankkeelle osoitettu rahoitus oli kuitenkin niin pieni, että osasta hoitotoimenpiteitä oli ollut pakko luopua, mikä nopeasti alkoi näkyä veden laadun heikkenemisenä. Konkreettinen seuraus oli näkösyvyyden väheneminen.

Helsingin yliopisto oli jo pitkään tutkinut Vesijärveä. Se oli myös sijoittanut ympäristöekologian laitoksen Lahteen. Vesijärvi osoittautui yhdeksi tutkituimmista järvistä Suomessa. Tutkimukset osoittivat, että erityisesti hoitokalastuksella saadaan merkittäviä tuloksia, mutta kalastuksen määrää tulisi lisätä merkittävästi.

Ryhdyimme selvittämään, millainen organisaatio voisi pitkällä aikavälillä turvata järven hoidon vaatiman rahoituksen. Uutena rahoituslähteenä kuvioihin oli tullut Euroopan unioni. Suomessa oli myös jonkin verran ympäristöhankkeita rahoittavia säätiöitä. Lahden Teollisuusseuralla ja sen jäsenyrityksillä oli myös kiinnostusta olla rahoittajina.

Huomasimme, että monipuolisen rahoituksen turvaaminen edellyttää, että säätiöstä on itsenäinen, riippumaton toimija.

Lahden kaupungin ympäristötoimen piirissä ajateltiin, että kun sillä on päävastuu Vesijärven kunnostustoimissa, erillinen säätiö voisi toimia sen sateenvarjon alla. Käydyissä keskusteluissa toimme esille, että tällainen malli ei ole suotuisa sen vuoksi, että se koettaisiin eräänlaiseksi lisäveron kannoksi, jolloin yksityisten rahoittajien kiinnostus hanketta kohtaan loppuisi. Säätiön tulee olla erillinen ja riippumaton.

Myös Helsingin yliopisto tunsi suurta kiinnostusta säätiötä kohtaan. Se lupasi, että osana yliopistoa säätiöllä olisi käytössään kaikki ne tutkimusresurssit, joita yliopistolla on. Tätäkään sidosta ei haluttu ottaa, sillä se olisi johtanut siihen, että muiden tahojen mahdollista tutkimusapua ei olisi voitu käyttää.

Käsitys oman riippumattoman ja itsenäisen säätiön merkityksestä vahvistui.

Lahden kaupunki oli delegoinut hankkeen omalta osaltaan Lahti Vesi Oy:lle. Sen toimitusjohtaja Martti Lipponen ryhtyi aktiivisesti viemään hanketta eteenpäin. Hänen ansiotaan on, että syntyi rahoitusmalli, jossa julkisen rahoituksen osuus on 70 prosenttia ja yksityisen rahoituksen osuus on 30 prosenttia ja vuotuinen rahamäärä olisi 1 miljoona euroa. Se olisi moninkertainen summa verrattuna siihen noin 200 000 euroon, joka sillä hetkellä oli käytössä hoitotoimenpiteisiin.

Samaan aikaan Pekka Koivisto yhdessä Ernst&Youngin asianajaja Antti Färkkilän kanssa oli tutkinut organisaatiomuotoa. Säätiö oli paras vaihtoehto ja Antti Färkkilä laati säätiön perustamiskirjan ja säännöt.

Päädyttiin siihen, että säätiön perustavat Lahti, Hollola ja Asikkala sekä Lahden Teollisuusseura, Kemppi Oy  ja Esan kirjapaino Oy. Puhetta Säätiössä ryhtyi johtamaan Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.

Ensimmäisiä toimenpiteitä oli säätiön toiminnasta vastaavan henkilön hakeminen. Hakijoiden joukossa oli Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevä Heikki Mäkinen, jonka tuore väitöskirja käsitteli sitä, kuinka vesiensuojelutoimia tulisi organisoida. Hän tuli valituksi tehtävään.

tiistai 3. heinäkuuta 2018

Vesijärvi ympäristökaupungin punaisena lankana

Kirjoittaja Jyrki Myllyvirta toimi 
Vesijärvisäätiön hallituksen
puheenjohtajana vuodet 2007-2014

Vesijärvi ja Lahden kaupunki ovat eläneet rintarinnan kaupungin perustamisesta alkaen, tai oikeastaan jo aiemmin, 1870-luvulta, jolloin Vääksyn kanava valmistui ja Helsinki-Pietari-rata otettiin käyttöön. 

Kaupunki syntyi järven ja rautatien kohtaamisesta; kaupungin kasvu, teollisuus ja kauppa perustuivat pitkään vesi- ja rautatieliikennettä hyödyntäviin yrityksiin. Vuosikymmenien mittaan vesiliikenteen merkitys väheni, mutta kaupungin ja järven välinen suhde tiivistyi kielteisellä tavalla. Teollisuuden ja yhdyskunnan jätteet kuormittivat järveä. Asteittain jätevesien käsittely parani, mutta järven tila ei. 1980-luvulla järvi oli pahasti saastunut, ja asiaan tartuttiin.

Laajamittainen Vesijärven tutkimus käynnistettiin kaupungin ja yliopistojen yhteisenä toimintana ja etsittiin keinoja ravinnepäästöjen vähentämiseen ja veden laadun parantamiseen. Vesijärvestä tuli jo tässä vaiheessa kansainvälisesti tunnettu esimerkki alallaan.

Vesijärvi-projektit olivat suurelta osin kaupungin rahoituksen ja epävarman projektirahoituksen varassa. Vesijärvisäätiön muodostaminen vuonna 2007 antoi toiminnalle uutta jatkuvuutta, pontta ja näkyvyyttä. 

Vesijärvisäätiö rakennettiin ainutlaatuiselle pohjalle. Alueen keskeiset yritykset ja Lahden Teollisuusseura olivat aloitteentekijöitä ja säätiötä perustamassa, samoin Vesijärven ympäryskunnat, Lahti, Hollola ja Asikkala. Myös ranta-alueiden asukkaat, maan omistajat ja muut toimijat saatiin aiempaa vahvemmin mukaan.

Lähtökohtana oli koota Vesijärven suojeluun noin miljoonan euron vuotuinen panostus vakaalla pohjalla. Yritysten vaihtelevat taloustilanteet ovat aika ajoin olleet haasteena, samoin kunnallispoliittinen keskustelu pienemmissä rahoittajakunnissa. Lahden kaupunkikonserni on edelleen päärahoittaja, mutta säätiön varainhankinta on monipuolistunut ja kansalaisten osuus kasvanut. Säätiö on nostanut Vesijärven ja Päijät-Hämeen muiden järvien kunnosta huolehtimisen kansalaisyhteiskunnan toiminnan osaksi ja maakunnalliseksi hankkeeksi.

Säätiö on monella tapaa valtakunnallinen edelläkävijä. Tutkimuksen ja käytännön toimien välinen yhteys on poikkeuksellisen vahva. Kosteikkojen rakentaminen hajakuormituksen leikkaamiseksi on ollut uraauurtavaa. Nyt tehdään yhdessä kaupungin kanssa työtä hulevesien puhdistamiseksi. Säätiö on tunnustettu luotettu toimija, jonka on helppo saada kumppaneita ja valtakunnallista hankerahoitusta.

Lahden kaupungin keväällä hyväksytyn uuden strategian visio on olla rohkea ympäristökaupunki. Vesijärvi ja Vesijärvisäätiö ovat olleet ympäristökaupungiksi kehittymisen vahva punainen tai vihreä lanka, Vesijärvi on ollut konkreettinen paikallinen esimerkki, silmienavaaja ympäristötietoisuudessa, vaikka Lahden ympäristövahvuuksia ovat jo pitkään olleet myös aktiivinen luonnonsuojelu, edelläkävijyys jätteiden käsittelyssä ja kiertotaloudessa sekä kestävän kehityksen tavoitteiden huomioonottaminen kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa.

Vesijärveä ei voi erottaa maailmanlaajuisista ympäristöilmiöistä. Ilmastonmuutos vaikuttaa Vesijärveen sateiden ja valumien lisääntymisenä ja jäättömän kauden pidentymisenä. Myös mikromuoviongelma näkyy yhtä lailla Suomen järvissä kuin maailman merissä. Vesijärvisäätiö on pystynyt erinomaisella tavalla osoittamaan, että paikalliset näkökulmat ja ympäristötoimet eivät saa unohtua, vaikka samanaikaisesti kannetaan perusteltua huolta maailmanlaajuisista ilmiöistä.

Vesijärvisäätiöllä on ollut onni saada toimintaan mukaan sitoutuneita ammattilaisia. Laaja vapaaehtoisten joukko on tehnyt toiminnan mahdolliseksi. Vesijärvi sinänsä, kaupunkilaisten virkistyskeidas kesällä ja talvella, on vahva motivaattori, ja Vesijärvi on osa seudun myönteistä mainetta. Säätiöllä on erinomaiset onnistumisen edellytykset myös tästä eteenpäin.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Vesijärvi - Lahden maamerkki

Vesiposti-blogimme ensimmäinen kirjoitus
on ministerin, vesien ja erityisesti
Vesijärven ystävä Iiro Viinasen

Kymmenen vuotta olen asunut Lahdessa, enkä päivääkään vaihtaisi pois. Kokemukseni Lahdesta ja lahtelaisista on pelkästään myönteisiä, kun unohtaa joka paikasta löytyvät ” ei mihinkään tyytyväiset” kansalaiset. Harva kaupunki Suomessa tarjoaa niin mittavaa ja monipuolista harraste- ja kulttuuritoimintaa kuin Lahti. Ja kokemuksista minulle mielenkiintoisin on ollut toiminta Vesijärvi-projektissa. Se on tarjonnut pohjaa myös muille ympäristöharrasteille kuten turvetuotannon vaikutusten esiin tuomiseen järvien pilaajana.

Eräs ensimmäisistä kokemuksista Lahdesta saatiin heti muuton jälkeen kävellessämme satamaan. Kokemus oli lievästi sanoen tyrmistyttävä. Tällainenko se Vesijärvi onkin, jonka rannalle olimme asettuneet asumaan? Risteilylaivat olivat vedessä, jota ei enää vedeksi voinut sanoa. Moista määrää sinilevää en ollut missään tavannut. Tällaistako on vesiensuojelu Cleantech Lahdessa? Siihen asti olin kuvitellut Vesijärven olleen eräs kaupungin maamerkeistä.

Vastauksiakin Vesijärven heikkoon tilaan tuli nopeasti tultuani kutsutuksi Vesijärvisäätiön valtuuskunnan puheenjohtajaksi. Näin pääsin paraatipaikalle osallistumaan koko Suomessa lähes ainutlaatuiseen projektiin, järven puhdistamishankkeeseen. Ainoastaan Säkylän Pyhäjärvi oli aiemmin aloittanut vastaavan hankkeen.

Meille oli onni saada työhön mukaan osaavia tutkijoita ja järvikunnostajia eri organisaatiosta ja työtä koordinoimaan innovatiivinen ohjelmajohtaja. Harrastelijapohjalta aikaansaannokset olisivat jääneet nykytilaan nähden vaatimattomiksi. Oleellinen osuus on tietenkin sillä, että Lahden elinkeinoelämä oli keskeinen liikkeellepaneva voima koko hankkeessa hoitaen pääosan rahoituksesta kuntien ohella.

Tämä elinkeinoelämän päätös ja myös jatkorahoituksesta suurelta osin huolehtiminen osoittavat uudenaikaista vastuuta ympäristöstämme ja erityisesti vesistöjen tilasta. Saadut kokemuksethan eivät jää vain meidän käyttöömme, vaan oppia ovat täältä hakeneet useat sekä koti- että ulkomaiset asiasta kiinnostuneet.

Meillä on täysi syy olla tyytyväisiä Vesijärvisäätiön aikaansaannoksiin. Järvi on palannut erääksi kotikaupunkimme maamerkeistä, josta saamme olla ylpeitä.