torstai 2. huhtikuuta 2020

Ympäristöseurannalla turvataan järvien tulevaisuutta Asikkalassa

Kirjoittajista Terhi Ahava teki LABin opinnäytetyönä
Asikkalan järvien tilan seurantasuunnitelman.
Pia Haapea toimi työn ohjaajana. 

Valokuva Schroderus, J

Suomi on tuhansien järvien maa. Järvet ovat iso osa suomalaista kansallisidentiteettiä ja ne tarjoavat meille valtavan määrän erilaisia virkistymismahdollisuuksia, ympäri vuoden. Vedessä polskiminen, kalastaminen ja veneily ovat kesänviettoa parhaimmillaan ja järvien rannoilta löytyy tuhansien suomalaisten lomaparatiisit, joissa rasittunutkin mieli elpyy.

Tiesitkö että kunnilla on ympäristönsuojelulain asettama velvollisuus seurata alueillaan ympäristön tilaa? Säännöllisellä seurannalla voidaan saada tietoa järven tilan heikkenemisestä jo vuosia ennen kuin tilanne pääsee erittäin huonoksi. Tämä voi konkretisoitua esimerkiksi ihmisille ja eläimille haitallisena sinilevänä.  Kuten monessa muussakin asiassa, myös vesistöjen hoidossa ja haittojen ennaltaehkäisyssä on sitä parempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa asiaan puututaan. Tällöin myös kunnostaminen on huomattavasti helpompaa, nopeampaa ja halvempaa kuin todella kehnoon tilaan päässeen järven ennallistaminen.

Säännöllisen seurannan tärkeydestä huolimatta laissa ei määritellä tarkemmin vaatimuksia seurannalle, myöskään oppaita tai ohjeita seurantaan ei ole olemassa. Ainakin kuntatasolla tapahtuvan seurannan suunnitteleminen ja toteutus on siis täysin kunnan vastuuviranomaisen resurssien ja panostuksen varassa.

Järvet kutsuvat Asikkalaan

Asikkala on Päijät-Hämäläinen maalaiskunta, jonka väkiluku tuplaantuu kesäaikaan vapaa-ajanasukkaiden myötä. Mökkejä Asikkalassa oli vuoden 2018 tilastojen mukaan noin 4 200, joka on lähes saman verran kuin vakituisten asuntojen määrä (4000) (SVT 2019). Merkittävin syy Asikkalan suosioon vapaa-ajanasukkaiden keskuudessa on runsasjärvisyys. Asikkalassa on yhteensä noin 90 järveä ja yli 580 kilometriä rantaviivaa. Asikkalan keskustaajamassa sijaitsee myös Euroopan vilkkaimmin liikennöity sisävesikanava Vääksyn kanava. (Asikkala, 2020).

Asikkalassa on tehty lain velvoittamaan järvien tilan seurantaa 1970-luvulta lähtien, mutta seuranta on ollut melko sattumanvaraiselta niin tutkimuskohteiden kuin seurantatiheydenkin puolesta. Seurantaan päätyneet kohteet ovat valikoituneet tutkimuskohteiksi lähinnä silla perusteella, että vesistöjen alueella asuvat, myös vapaa-ajanasukkaat, ovat ilmoittaneet viranomaiselle huolensa vesistön tilasta. Järvien tilan seurannassa onkin ollut mukana jopa käytännössä umpeenkasvaneita järviä, kun taas toisaalta merkittäviäkin kohteita on saattanut jäädä kokonaan seurannan ulkopuolelle.

Asikkalan järvien seurantasuunnitelma

Asikkalan teetti LAB-ammattikorkeakouluun energia- ja ympäristötekniikan opiskelijalla opinnäytetyönä järvien vuosittaisen seurantasuunnitelman, jossa on eritelty kunakin vuonna vuorossa olevat tutkimuskohteet. Vaikka työn haasteita lisäsi puuttuva ohjeistus seurantasuunnitelman tekemiseksi, valmistui alkuvuodestavuonna 2020 seurantasuunnitelma, jossa luotiin kriteerit Asikkalassa tutkittaville järville ja tehtiin vuositasoinen suunnitelma seurannan toteuttamisesta.

Valintakriteereiden luominen onkin tärkeää, jotta saadaan rajattua seurantakohteiden määrä sellaiseksi, että ne ovat pienen kunnan toimesta mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi Asikkalassa on yhteensä lähes 130 mahdollista seurantakohdetta kun huomioidaan yksittäisten järvien lisäksi myös isompien järvien lahdet. Lopulliseen seurantaohjelmaan valittiin noin 50 kohdetta, mm. vesistöjen koon ja rantarakentamisen (eli oletetun virkistyskäytön) perusteella. Nyt tehty suunnitelma ajoittuu vuosille 2020 – 2029, mutta kiertävän syklin vuoksi sitä voidaan soveltaa myös tästä eteenpäinkin. 

Terhi Ahavan tekemässä opinnäytetyössä käydään läpi myös järvivesitutkimusten näytteenottomenetelmät, tutkittavat muuttujat sekä tulosten tulkintaa. Opinnäytetyön myötä Asikkalan järvien tilaa tullaan tarkkailemaan vuosittain yli kymmenessä kohteessa. Säännöllisen seurannan ja ohjeistuksen kautta tulosten vertailukelpoisuus tulee parantumaan huomattavasti. Vaikka työ on tehty Asikkalaan, sitä voi hyvin hyödyntää myös muiden kuntien järvien seurannan suunnittelussa. Mikäli järvien hyvinvointi ja ympäristöseuranta kiinnostavat, kannattaa käydä lukemassa koko opinnäytetyö osoitteesta theseus.fi.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2020

Vesijärvi on kaupunkisuunnittelun haaste ja mahdollisuus

Kirjoittaja Sauli Havas oli Arkkitehtitoimisto
Rosberg Ikävalkon toimitusjohtaja ja pääosakas
vuoteen 2019 asti. Jäätyään eläkkeelle hän
työskentelee toimistossa edelleen osa-aikaisena.



Sisä-Suomen suuret kaupungit Tampere, Hämeenlinna, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Mikkeli ja Lap-peenranta ovat kaikki rakentuneet vesistöjen äärelle. Vesistöyhteys on ollut niiden syntymisen ja kasvun edellytys. Liikkumismuodot ja elinkeinorakenne ja niiden myötä kaupungin ja järven suhde on vuosikymmenten aikana muuttunut, mutta sen merkitys ei ole pienentynyt.

Vesijärven satama rautalaivoineen ja kahviloineen on lahtelaisten olohuone ja Jalkarannan, Enonsaaren ja Mukkulan rajaama vesialue kaupungin sylissä on lahtelaisten oma ”vesipuisto”. Alue on mittakaavaltaan juuri oikean kokoinen. Se on selkeästi rajautuva ja kuitenkin riittävän suuri kaikille veteen ja jäähän eri vuodenaikoina liittyville aktiviteeteille. Lahtelaiset ovatkin hyvin ottaneet alueen omakseen. Kevätauringon paistaessa jäällä kulkee enemmän väkeä kuin Mannerheimintiellä Helsingissä ja kaikki mahdolliset liikkumismuodot ovat käytössä riippuliiti-mistä retkiluistimiin.

Vesialue ja sen luonteva kytkeytyminen muuhun kaupunkirakenteeseen on Lahdelle merkittävä valttikortti pääkaupunkiseutua kehystävien alueiden vetovoimaisuutta ajatellen. Kaupunki-suunnittelun kannalta Vesijärvi on haaste ja mahdollisuus yhtä aikaa ja uskon, että Lahdessa se on hyvin tiedostettu. Kun 1967 12-vuotiaana muutin Lahteen en juurikaan mieltänyt asuvani rantakaupungissa. Jalkarannan vanhan jätevedenpuhdistamon kohdalla järvi vähän pilkahti, mutta muuten yhteys keskustasta rantaan oli suljettu. Kun vertaa tilannetta tähän päivään voi antaa kaupungin päättäjille ja kaupunkisuunnittelusta vastanneille virkamiehille ison kiitoksen.

Rantaviiva on rajallinen luonnonvara ja siksi sen käyttö on suunniteltava huolella. Ne osat, mitkä päätetään rakentaa on hyödynnettävä tehokkaasti ja ne osat, mitkä päätetään suojella on suojeltava tehokkaasti. Ainakin Niemen alueen kohdalla, Mukkulassa ja myös Hollolan puolella on vielä kehittämispotentiaalia. Myös yksityisiä maita pitäisi ottaa tarkasteluun. Luonnon mo-nimuotoisuus on turvattava ja rantarakentamisen vaikutus maisemaan hallittava, mutta hyvällä suunnittelulla ne eivät ole ristiriidassa tehokkaan rakentamisen kanssa. Mitä enemmän ihmisiä veden äärellä asuu, sitä tärkeämmäksi sen suojelu koetaan. Vesijärven veden laatu on suuresti riippuvainen sen valuma-alueen maankäytöstä ja mm. hulevesien käsittelystä. Parhaimmillaan asemakaavoitus hyödyntää vesi- ja ranta-alueen mahdollisuudet virkistykseen ja asumiseen ja on samalla järven suojelua.

torstai 13. helmikuuta 2020

Vesi on maiseman peili

Auli Hirvonen on Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten
maisema-asiantuntija, joka viestii maiseman merkityksestä
Kylään maisemaan -hankkeessa. Hän on myös vapaa-ajalla
intohimoinen luonnossa liikkuja ja valokuvaaja.



Kiinnostavinta maisemassa on vesi sen erilaisissa olomuodoissaan. Vesi kuuluu maisemassa, ropinana, jään kilinänä ja ujelluksena, solinana, pauhuna tai tyrskyinä vasten kiviä. Vesi näkyy maisemassa monenlaisena välkkeenä, virtoina ja aaltoiluna. Sumuinen päivä tekee maisemasta salaperäisen ja sateella maiseman värit kirkastuvat. Tyynellä säällä veden pintaan heijastuva maisema tarjoaa hienoja elämyksiä. Ihmisille vesi ja vesistöt antavat loputtomasti koettavaa.

Suomalaisen sielu lepää vesistömaisemassa. Hakeudumme mielellämme ihailemaan vesistömaisemaa korkeille paikoille ja rannoille. Vesistöt ovat osa kansallista identiteettiämme ja niin toimeentulon kuin virkistyksen lähteitä. Matkailussa vesistömaisemaa voitaisiin tuotteistaa vielä enemmän. Vesistöihin liittyy lukemattomia tarinoita kerrottavaksi ja vesistöjen saavutettavuutta on mahdollista parantaa. Vesistöjen äärellä voidaan helposti tarjota matkailijoille kokemuksia paikallisesta elämäntavasta.

”Vesi vanhin voitehista”. Vesi on meille arkipäivän luksusta. Saamme juoda puhdasta pohjavettä ja voimme saunan jälkeen pulahtaa viileään veteen. Pystymme myös monella tavalla nauttimaan lukuisista erilaisista maisemista, missä on vettä, kuten pulputtavista lähteistä, solisevista puroista, pauhaavista koskista, järvien ulapoista ja meren aavoista. Vesi on tärkeä osa suomalaista maisemaa. Se on osa hyvinvointiamme.

Vesi on myös ihmisen toimien peili. Vesistöt paljastavat tekomme ennemmin tai myöhemmin. Meistä jokainen voi tehdä parhaansa vesistöjen puolesta. Luonnon monimuotoisuutta lisäävien kosteikkojen perustaminen, muoviroskien kerääminen rannoilta, kasvipeitteisyys pelloilla ja monet muut vesiensuojelun keinot lisäävät myös maiseman monimuotoisuutta ja arvoa.

Tuhansien järvien Suomessa vesistöt eivät juuri näy tiemaisemassa tai taajamissa. Rannat ovat kasvaneet umpeen. Vesistömaisema onkin muuttunut eniten juuri suhteessa näkymiin. Riittäisi, kun joskus puiden runkojen läpi siivilöityisi vesistömaisemaa.

torstai 5. joulukuuta 2019

Yhteistyötä puhtaan Vesijärven puolesta

Pipsa Rippon on liikunnan ja terveystiedon opettaja
Tiirismaan koulussa ja Lahden Purjehdusseuran
junioritoimikunnan jäsen.



Lahden Purjehdusseura ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö ovat yhdessä viimeisen kahden vuoden aikana tehneet Vesijärveä tutuksi seuran junioreille. Vesijärven puhtaudella on suuri merkitys purjehdusseuran toiminnalle ja purjehtijoiden viihtyvyydelle, mutta ennen kaikkea koko järviympäristölle ja sen ekosysteemille. Tärkeimpänä asiana onkin opettaa lapsille, että on sukellettava pintaa syvemmälle ymmärtääkseen miten järvi toimii, mitkä asiat siihen vaikuttavat sekä mihin kaikkeen järven kunto vaikuttaa. Turvataksemme Vesijärven myös tuleville sukupolville, olemme yhteistyössä opettaneet seuran junioripurjehtijoille miten havaita, tunnistaa ja tutkia järven kuntoa. Lasten kanssa on pohdittu myös miten kukin voi itse vaikuttaa järven kuntoon.

Seuran vihreä ryhmä on aloitteleville purjehtijoille tarkoitettu ryhmä, jossa aikaisempaa purjehduskokemusta ei tarvita. Ryhmä harjoittelee aina toukokuusta alkaen kerran viikossa. Lapset oppivat purjehduksen perustaitoja ja optimistijollan käsittelyä. Tärkeänä osana purjehtimaan oppimista ovat myös turvataidot vesillä. On tärkeätä oppia tarkkailemaan ympäristöään, siinä tapahtuvia muutoksia, sekä miten niihin voi itse vaikuttaa. Turvallisen ympäristön ylläpitämiseen kuuluu myös veden laadun tutkiminen. Niitä seuran juniorit harjoittelivat Vesijärvisäätiöltä lainaksi saaduilla näkyvyys- sekä pintalämpömittareilla. Lapsille esiteltiin näkösyvyyslevyä ja sillä tehtävää näkösyvyysmittausta. Lapset pääsivät myös itse kokeilemaan näkösyvyyden mittaamista Myllysaaressa. Vesijärvisäätiön harjoittelija Toivo Viljakainen neuvoi lapsille, miten näkösyvyyslevyn pystyy itsekin askartelemaan kotona esimerkiksi valkoisesta kannesta, ruuvista ja narusta. Näkösyvyyttä ehdotettiin tarkastelemaan myös purjehtiessa järvellä.

Pintalämpömittareilla tutkittiin laiturinnokasta järven lämpötilaa ennen ja jälkeen harjoitusten. Osa mittauksista raportoitiin näkyvyysseurantataulukkoon. Raportointi oli lapsille mielekästä ja alustavasti on suunniteltu ottaa myös Järviwiki käyttöön Myllysaaressa.

Lapset osasivat yhdistää ilmastonmuutoksen järven kuormitukseen ja sinilevähavaintoihin. Roskat, päästöt ja lannoitteet tulivat myös aiheesta esille. Yleisesti ottaen lapsilla on hyvä yleistieto ympäristöasioista, mutta ymmärrys Vesijärven tyydyttävästä kunnosta ja sen aikojen kuluessa tarvitsemaa huolenpitoa ei vielä osata havainnoida Myllysaaresta käsin. Ehkä siksi, että hienoa ja pitkäjänteistä työtä on tehty Vesijärven saattamiseksi nykyiseen, auringossa kimaltelevaan tilaan. Työn on kuitenkin jatkuttava, jotta Vesijärven kunto edelleen kohentuu. Lahden Purjehdusseura on mielellään Vesijärvisäätiön tukena tässä tärkeässä työssä myös tulevina vuosina!

torstai 7. marraskuuta 2019

Vesiosaamista ja yhteistyötä Vesijärven rannalla


Kirjoittaja Pia Haapea, energia- ja ympäristötekniikan
yliopettaja Lahden ammattikorkeakoulussa, on tutkinut
erilaisia vesienpuhdistustekniikoita jo vuodesta 1997.

Lahden ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan insinööriopiskelijoiden opetussuunnitelmaan on kuulunut vuosien varrella eri määrä vesikursseja. Välillä olemme keskittyneet enemmän hulevesien hallintaan, ekologiaan, monitorointiin ja välillä vesihuoltotekniikkaan. Vesi on kuitenkin niin tärkeä elementti meille kaikille, että se on, tavalla tai toisella integroitu lähes kaikkiin opetettaviin aineisiin.  Ja koska olemme Lahdessa, niin Vesijärvi toimii mainiona referenssikohteena siitä, miten ihminen pystyy korjaamaan jälkensä, kun tahtotila on yhteinen ja vahva.

Ns. perinteisen opettamisen ohelle olemme entistä enemmän suunnanneet opetusta tekemiseen ja tätä kautta saamaan opiskelijoille parempaa ymmärrystä alueen elinkeinoelämästä ja veden merkityksestä. Vesijärvisäätiön kanssa yhteistyö on ollut tiivistä. Mm. keväästä 2016 lähtien ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat ideoineet ja toteuttaneet projektin Vesijärvi-viikolle. Opiskelijat ovat ideoineet mm. Interaktiivisia lounaita/päivällisiä (ns. Murhamysteeri) ja vetäneet alle kouluikäisille vesiaiheisia teemapäiviä. Murhamysteeriin saamme osallistua marraskuussa pidettävässä kiertotalouskouluttajien seminaarissa järjestettävällä illallisella.

Opiskelijoillamme on ollut mahdollisuus myös suorittaa osa ammattiharjoittelustaan Vesijärvisäätiössä ja tehdä opinnäytetöitä erilaisista aiheista. Viimeisimpänä esimerkkinä Toivo Viljakaisen opinnäytetyö, jossa selvitettiin jäähdytysvesien johtamisen vaikutusta Hollolan Vähä-Tiilijärven happi- ja lämpötilakerrostuneisuuteen. Vesijärvisäätiö on rahoittanut myös laboratorioanalyysien kustannuksia, kun opiskelijat Antti Nygård ja Mika Purhonen tutkivat Hollolan Työtjärven pohjasedimentin hyötykäyttömahdollisuuksia.

Olemme tiedostaneet sen tosiasian, että kaikkea emme pysty koulunpenkillä opettamaan. Energia- ja ympäristötekniikka on jo itsessään niin laaja aihealue. Olemme tehneet tietoisen valinnan siitä, että kaikki meidän opiskelijamme saavat perustiedot maahan, veteen ja ilmaan liittyvistä osa-alueista ja teknologioista. Tämän lisäksi opiskelijoilla on halutessaan mahdollisuus syventää osaamistaan oman mielenkiintonsa mukaan joko yhdyskuntasuunnittelusta, kestävistä energiaratkaisuista ja kiertotaloudesta (ml. vesi). Paras keino tähän ovat olleet erilaiset vesiaiheiset projektit, harjoittelu ja opinnäytetyöt. Vesiaiheisia opinnäytetöitä meillä tehdään vuosittain yli 10.

Vesiosaamisen syventämiseksi meillä on myös tarjolla kaksi englanninkielistä verkkokurssia ”CIrcular economy for Water” ja Circular economy for Wastewater”.  Puhtaan veden merkityksen ymmärtäminen on erityisesti syventynyt niille kymmenelle ympäristötekniikan opiskelijalle, jotka ovat olleet Ghanassa harjoittelussa sanitaatioprojekteissa. Yksi iso haaste vesialalla on myös käynnissä eläköitymisen ja digitalisaation myötä. Tähän ns. elinikäisen oppimisen haasteeseen olemme pyrkineet vastaamaan mm. kansainvälisen IWAMA-projektin kautta, jossa on kehitetty oppimispaketteja Itämeren alueen vesilaitosten työntekijöille.

Yhteistyö yhteisen Vesijärvemme ympärillä on näin opettajan näkökulmasta ollut erittäin mielenkiintoista ja inspiroivaa. Opiskelijoita ei ole juuri tarvinnut houkutella osallistumaan tämän tärkeän aiheen tutkimiseen ja siitä lisää oppimiseen.

perjantai 11. lokakuuta 2019

Orkester Nordenin ensimmäinen kesä Lahdessa

Henna Keihäs on Orkester Nordenin tuottaja ja työskentelee
Lahden kaupungin kulttuuripalveluissa. Monen ulkomailla
asutun vuoden jälkeen Suomen luonto, varsinkin mäntymetsät

ja järvet, ovat lähellä hänen sydäntään ja sielunmaisemaansa.



Nuorten muusikoiden sinfoniaorkesteri, Orkester Norden, on Pohjoismaissa toimivien Lions-järjestöjen sekä Lahden kaupungin kulttuuripalveluiden yhteinen projekti, jonka koordinaatio ja isännöinti ovat Lahdessa vuodet 2019–2023.

Orkester Norden on perustettu vuonna 1993 ja se toimi 15 vuoden ajan Ruotsissa, jonka jälkeen orkesterin isännöinti siirtyi viideksi vuodeksi Norjaan ja siitä jälleen Tanskaan. Orkesterin on tarkoitus kiertää pohjoismaita viiden vuoden syklillä. Nyt orkesterin kotipaikka on siis Suomi ja Lahti.

Päärahoittaja on Pohjoismainen ministerineuvosto. Saadun tuen lisäksi toimintaan haetaan vuosittain muita avustuksia sekä sponsoreita tukemaan nuorten muusikoiden toimintaa.

Orkesteri järjestää vuosittain Lahdessa harjoitusleirin, joka huipentuu upeaan konserttikiertueeseen. Lahteen kokoontuikin 29.7.–7.8. energinen ja persoonallinen 73 hengen kokoonpano nuoria muusikoita ja kahdeksan heitä ohjaavaa ammattilaista. Nuoret valloittivat kaupunkilaiset välittömyydellään ja innokkuudellaan jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien.

Ikähaarukka valituissa orkesterilaisissa oli 16-vuotiaasta aina 30-vuotiaaseen asti. Mukana oli 16 eri kansalaisuuden edustajaa, joista suuri osa Suomesta (32 kpl). Soittajia oli mukana aina Australiasta ja Chilestä asti. Kapellimestarina oli tänä vuonna Eva Ollikainen, jonka ammattimainen ja lämmin suhde orkesteriin muistetaan vielä pitkään.

Leirin aikana nuoret pääsivät nauttimaan lahtelaisten vieraanvaraisuudesta monella eri tavalla. Ensimmäisellä viikolla Lions-klubit ja Vesijärvisäätiö järjestivät Vesijärvi-risteilyn, joka sai paljon kiitosta sekä leiriläisten että kouluttajien puolelta. Kolmetuntisen risteilyn aikana nautittiin illallista, tutustuttiin toisiin leiriläisiin, ihailtiin Vesijärven kaunista maisemaa ja kuultiin Vesijärven tilasta ja hoidosta.  Lahden niin luontainen yhteys Vesijärveen ja muihinkin ympäristön järviin on meille usein itsestäänselvyys, mutta ulkomaalaisten silmin sijainti näin upean veden äärellä on ainutlaatuista ja erityistä.


Orkester Norden näkyi ja kuului myös Lahden katukuvassa. Pieniä kamarimusiikkikokoonpanoja esiintyi mm. torilla, kaupoissa ja Museokioskin tiloissa. Muusikot esiintyivät myös Kuninkuusraveissa.

Leirin päätteeksi orkesteri lähti viiden päivän kiertueelle. Sibeliustalon huikeissa puitteissa järjestetty konsertti jäi varmasti monen nuoren mieleen upeana kokemuksena. Yleisöä oli suuri joukko paikalla ja Sibeliustalon suurenmoinen akustiikka korosti teosten innokasta tulkintaa vielä entisestään. Sibeliustalon konsertin yksi hyväntekeväisyyskohde on mm. puhtaat vedet ja Vesijärven suojelu. Kiertueen muut konsertit järjestettiin Lappeenranta-salissa Lappeenrannassa, kulttuuri- ja kongressikeskus Alandicassa Maarianhaminassa ja Kaarli kirkossa Tallinnassa.

Suunnitelmat vuodelle 2020 ovat jo täydessä vauhdissa. Leirin aikana pidettyjen palaverien pohjalta käydään keskusteluja tulevan vuoden kapellimestarin kanssa mm. ohjelmistosta. Tulevan vuoden muusikoiden haku käynnistetään loppuvuodesta.

Yhteistyö Vesijärvisäätiön kanssa alkoi jo aikaisin keväällä 2019 ja yhteistä säveltä musiikin ja vesistöjen suojelun välille nivottiin eri tavoin. Tätä yhteistyötä on tulevina vuosina hyvä syventää ja jatkaa sillä Orkester Norden toimii Lahdessa aina vuoteen 2023 asti.

Toivomme, että kotiin viemisiksi muusikot saivat laukkuihinsa rutkasti muistoja vieraanvaraisuudesta, elinikäisiä ystäviä ja suuren määrän ammatillista osaamista ja itsevarmuutta.

Orkester Nordenin kotisivut: orkesternorden.com

perjantai 6. syyskuuta 2019

Tutkimuksia Vesijärvestä

Tämän blogitekstin ovat kirjoittaneet yhdessä
koordinaattori Tarja Kariola, asiantuntija Noora
Kivikko ja asiantuntija Jaakko Kokkonen Päijät-
Hämeen LUMA-keskuksesta.

LUMA-toiminnan keskeisenä tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria Luonnontieteiden, MAtematiikan ja tietotekniikan opiskeluun ja harrastamiseen sekä ylläpitää heidän kiinnostustaan niihin. Niemen kampukselta, Lahdesta käsin toimiva Päijät-Hämeen LUMA-keskus ja Tiedeluokka SOLU toteuttavat tätä tehtävää tarjoamalla lapsille ja nuorille mahdollisuuden tutustua LUMA-aineiden sisältöihin itse tekemisen, kokeilemisen ja kokemisen kautta. LUMA-toimintaa tehdään monen yhteistyötahon kuten Lahden kaupungin, alueen korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä yritysten kanssa. Niemen kampus on monipuoliselle LUMA-toiminnalle luonteva keskuspaikka, sillä alueelle on sijoittuneena monia korkeakoulutoimijoita: Helsingin yliopiston lisäksi LUMA-toiminta hyödyntää yhteistyömahdollisuuksia Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) sekä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa.

Tiedeluokka SOLUssa järjestetään koulujen ja oppilaitosten vierailukäyntejä, mutta myös monenlaista muuta toimintaa, kuten tapahtumia, kerhoja ja leirejä. Elokuussa järjestettiin jo kolmatta kertaa suosittu Tutkimuksia Vesijärvestä –kesäleiri alakouluikäisille lapsille, jonka aihepiiri nimensä mukaisesti ammentaa lahtelaisille tärkeän ja rakkaan Vesijärven ekologiasta. Kolmipäiväisellä leirillä työskenteli iloinen joukko pikkututkijoita, jotka tutustuivat Vesijärven ja sen rantojen ekologiaan keräten ja analysoiden näytteitä aivan kuten oikeatkin tutkijat. Tänä vuonna leiriläiset löysivät muiden eliöiden lisäksi Vesijärvestä harvinaisia ja ammattitutkijoillekin melko tuntemattomia takolimakotiloita, jotka lähetettiin tutkimuskäyttöön Helsingin yliopistolle.

Tutkimustyöskentely ja mikroskoopit tulivat leiriläisille tutuiksi Tiedeluokka SOLUssa, mutta aikaa vietettiin runsaasti myös luonnossa. Ulkona pelattiin, leikittiin ja askarreltiin päivän vesiteemojen hengessä. Näytteiden analysoinnin lisäksi leirillä tehtiin Oma järvimaisema –projektia, jossa leiriläiset pääsivät ryhmissä toteuttamaan omannäköistään maisemaa. Projekteista tuli todella näyttäviä ja niitä, sekä leiriläisten tutkimustuloksia esiteltiin viimeisenä leiripäivänä vierailulle tulleille huoltajille. Leirillä kirjoitettiin myös blogia, jota kautta vanhemmat sekä mahdolliset tulevat leiriläiset pääsevät tutustumaan tarkemmin leiripäivien sisältöön.

Ensimmäinen Tutkimuksia Vesijärvestä –leiri toteutettiin kaksi vuotta sitten Vesijärvisäätiön avustuksen turvin. Koska leiri oli niin suosittu ja kysytty, se jäi Tiedeluokka SOLUn leiritarjontaan. Tiedeluokan leiri- ja kerhotoiminnan kautta halutaan mahdollistaa tutustuminen tieteen tekemiseen ja kokemiseen matalalla kynnyksellä kaikille halukkaille. Tiedeluokan leirit ovat osallistujille ruokailukulut pois lukien maksuttomia. Toiminnan suunnittelussa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon alueen tarjoamia mahdollisuuksia, kuten läheistä Vesijärveä.

Päijät-Hämeen LUMA-keskus jatkaa tärkeää tehtäväänsä nuorten innostamisessa tieteiden pariin Euroopan tulevassa ympäristöpääkaupungissa. Pohja tulevaisuudelle luodaan nyt.

Linkit

Päijät-Hämeen LUMA
Tutkimuksia Vesijärvestä -blogi